ITK-päivien näyttävin esitys oli Sotungin lukion hanke, jossa virtuaalimaailma Second Life oli valjastettu hyötykäyttöön biologian ja maantieteen opetuksessa.
Oppiminen tapahtuu kuvitteellisella Sotunki-saarella, jonne oppilaitoksen opettajat ovat luoneet erilaisia 3d-maailmaan sijoittuvia aktiviteetteja, kuten videoluentoja. Opiskelijat ja opettajat voivat kokoontua yhteen ja vaihtaa ajatuksiaan reaaliaikaisesti omien avatariensa kautta joko puhumalla tietokoneensa mikrofoniin tai chättäämällä.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun näin mielestäni jonkin täysin erilaisen ja käänteentekevän opetusmetodin ITK-päivillä. Mielenkiintoiseksi hankkeen tekee se, että periaatteessa Sotungin lukio tarjoaa oppilailleen Second Lifen kautta lähiopetusta etänä.
Koska Sotunki-saaren luomiseksi on kulunut hirveästi vaivaa ja työtunteja, on sitä vaikeaa kuvailla sanoin, saari on vain koettava! Tämän vuoksi onkin hienoa, että oppimisympäristö on myös kaikille lukion ulkopuolisille opiskelijoille, jotka voivat tutustua saareen osoitteessa http://slurl.com/secondlife/Sotunki/156/130/25
Mikä ikävää, tässäkin tapauksessa saaren luoneet lukion opettajat olivat joutuneet tekemään lähes kaiken suunnittelu- ja toteutustyön omalla ajallaan.
tiistai 11. toukokuuta 2010
mTuutori yhdistää Moodlen ja kännykän
Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun yhteistyössä kehittämä mTuutori on sovellus, joka yhdistää Moodlen ja mobiiliteknologian. EU-rahoitteisen projektin tavoitteena on ollut kehittää ratkaisuja opiskelijan oppimisprosessin ohjaamiseen eli tuutorointiin mobiiliteknologian avulla.
Mobiilisovelluksen avulla voidaan luoda motivoivia ja opiskelijan opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä Moodleen ja lähettää kysymykset joko yksittäisen opiskelijan tai koko opiskelijaryhmän kännyköihin. Sovelluksella saadaan laadittua avoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä. Opiskelijat voivat vastata opettajan kysymyksiin joko suoraan matkapuhelimesta tai perinteiseen tyyliin Moodlen kautta.
Sovellusta on helppo käyttää, ja se soveltuu nopeaan ja lyhyeen tiedottamiseen erinomaisesti, koska opiskelijat tavoitetaan nopeasti. Myös opiskelijoiden yhteydentottokynnys opettajaan on madaltunut, koska lyhyet viestit ovat lähempänä opiskelijoiden omaa viestintätapaa.
Toisaalta osa opiskelijoista koki koulun matkapuhelimeen lähettämät viestit epämukaviksi, sillä oma matkapuhelin koetaan usein hyvin henkilökohtaiseksi viestimeksi. Tämän vuoksi hankkeen jatkohaasteena on luoda säännöt milloin ja millaisissa tapauksissa oppilaitos voi olla yhteydessä opiskelijaan suoraan matkapuhelimitse.
Havaittuja teknisiä ongelmia olivat mm. erilaisten matkapuhelinmallien (mm. Iphone) yhteensopivuus sovelluksen kanssa sekä datapakettien puuttuminen osalta opiskelijoiden matkapuhelimista.
Hankkeessa mukana olleiden toimijoiden mukaan mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi ei tule korvaamaan kasvotusten tapahtuvaa tuutorointia, vaan on siinä lisänä. Mielestäni hanke oli kiinnostava, kun vertaa näitä projektissa havaittuja hyötyjä projektin n. 437 000 € kustannuksiin(olkoonkin EU-rahotteinen), ei hyötysuhde ole mennyt tässä tapauksessa ihan nappiin.
Mobiilisovelluksen avulla voidaan luoda motivoivia ja opiskelijan opiskeluprosessia tukevia kysymyksiä Moodleen ja lähettää kysymykset joko yksittäisen opiskelijan tai koko opiskelijaryhmän kännyköihin. Sovelluksella saadaan laadittua avoimia, skaala- ja väittämäkysymyksiä ja näihin liittyviä selittäviä kysymyksiä. Opiskelijat voivat vastata opettajan kysymyksiin joko suoraan matkapuhelimesta tai perinteiseen tyyliin Moodlen kautta.
Sovellusta on helppo käyttää, ja se soveltuu nopeaan ja lyhyeen tiedottamiseen erinomaisesti, koska opiskelijat tavoitetaan nopeasti. Myös opiskelijoiden yhteydentottokynnys opettajaan on madaltunut, koska lyhyet viestit ovat lähempänä opiskelijoiden omaa viestintätapaa.
Toisaalta osa opiskelijoista koki koulun matkapuhelimeen lähettämät viestit epämukaviksi, sillä oma matkapuhelin koetaan usein hyvin henkilökohtaiseksi viestimeksi. Tämän vuoksi hankkeen jatkohaasteena on luoda säännöt milloin ja millaisissa tapauksissa oppilaitos voi olla yhteydessä opiskelijaan suoraan matkapuhelimitse.
Havaittuja teknisiä ongelmia olivat mm. erilaisten matkapuhelinmallien (mm. Iphone) yhteensopivuus sovelluksen kanssa sekä datapakettien puuttuminen osalta opiskelijoiden matkapuhelimista.
Hankkeessa mukana olleiden toimijoiden mukaan mobiilisovelluksella toteutettava tuutorointi ei tule korvaamaan kasvotusten tapahtuvaa tuutorointia, vaan on siinä lisänä. Mielestäni hanke oli kiinnostava, kun vertaa näitä projektissa havaittuja hyötyjä projektin n. 437 000 € kustannuksiin(olkoonkin EU-rahotteinen), ei hyötysuhde ole mennyt tässä tapauksessa ihan nappiin.
Lennonjohto kutsui ubioppimaan
Vihdoin koitti aika oman ITK-esityksemme. Kerroimme Avia Collegen toiminnasta asiakkuuspäällikkö Essi Ryyminin, lennonjohtajakouluttaja Samuli Suokkaan ja koulutuspäällikkö Anna Mari Leinosen kanssa.
ITK-yleisö sai kuulla mm. eri yksikköjemme koulutuksista, erilaisista haasteista kentällämme sekä tutkimustoiminnastamme, mutta eniten mielenkiintoa tuntuivat herättävän koulutusten tukena käytettävät simulaatiot.
Pyrimme suunnittelemaan esityksemme mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja kuulijaystävälliseksi, ja päätimmekin muotoilla esityksemme eräänlaiseksi neljän esiintyjän vuoropuheluksi, jota värittivät lyhyet tietoiskut lennonjohtajien ja turvatarkastajien koulutuksissa käytettävistä simulaattoreista.
Kun yleisöä pyydettiin esityksen jälkeen esittämään kysymyksiä, eräs kuulija päätti kysymyksen sijaan antaa suoraa palautetta meille: hänen mielestään esityksemme oli hyvin valmisteltu ja ITK-päivien torstain esityksistä paras. Lisäksi eräs opetushallituksen edustaja tuli kiittelemään meitä kasvotusten muiden kuuntelijoiden poistuttua, joten kaikesta päätellen voimme olla hyvin tyytyväisiä esitykseemme.
ITK-yleisö sai kuulla mm. eri yksikköjemme koulutuksista, erilaisista haasteista kentällämme sekä tutkimustoiminnastamme, mutta eniten mielenkiintoa tuntuivat herättävän koulutusten tukena käytettävät simulaatiot.
Pyrimme suunnittelemaan esityksemme mahdollisimman mielenkiintoiseksi ja kuulijaystävälliseksi, ja päätimmekin muotoilla esityksemme eräänlaiseksi neljän esiintyjän vuoropuheluksi, jota värittivät lyhyet tietoiskut lennonjohtajien ja turvatarkastajien koulutuksissa käytettävistä simulaattoreista.
Kun yleisöä pyydettiin esityksen jälkeen esittämään kysymyksiä, eräs kuulija päätti kysymyksen sijaan antaa suoraa palautetta meille: hänen mielestään esityksemme oli hyvin valmisteltu ja ITK-päivien torstain esityksistä paras. Lisäksi eräs opetushallituksen edustaja tuli kiittelemään meitä kasvotusten muiden kuuntelijoiden poistuttua, joten kaikesta päätellen voimme olla hyvin tyytyväisiä esitykseemme.
Etä-opettajille apua johdon tuella
Tanja Rautiainen Rovaniemen Ammattikorkeakoulusta ja Anu Pruikkonen Lapin Maakuntakorkeakoulusta puhuivat ITK-päivillä torstaina etäopetuksen tukipalvelujen toteuttamisesta pohjoisessa Suomessa.
Rovaniemen AMK ja Lapin Maakuntakorkeakoulun aikuiskoulutuksesta valtaosa toteutetaan verkossa (n. 700 verkko-opiskelijaa), minkä vuoksi verkko-opetusmateriaalin on oltava laadukasta. Tämän vuoksi verkko-opiskelumateriaalien toteutusta varten onkin tehty ko. oppilaitoksissa oma tukipalvelunsa.
Rovaniemen AMK ja Lapin Maakuntakorkeakoulu ovat saaneet kehitettyä toimivan tukipalvelun, jossa verkkopedagogiikan ammattilaiset neuvovat kurssiopettajia kehittämään e-oppimateriaaleistaan mahdollisimman hyviä. Oppilaitoksissa jaettavia etäopetuksen tukipalveluja tarjotaan seuraavissa muodoissa:
1) koulutustyyppinen tuki
2) ennen materiaalin toteutusta tarjottava tuki
3) toteutuksen aikainen tuki
4) kehitystyö
- Monesti verkkokursseja luodessa ensin hutkitaan ja sitten vasta aletaan miettä, ajaako toteutus asiansa. Tärkeintä on kuitenkin pedagoginen suunnittelu heti alusta alkaen, kertoivat Rautiainen ja Pruikkonen.
Heidän mielestään etäopetuksen tukipalvelujen toimiva toteutuksessa ensiarvoisen tärkeää on, että palvelu saa oppilaitoksen johdolta täyden tuen, sillä muuten opettajille ei jää riittävästi resursseja suunnitella laadukkaita oppimateriaaleja verkkoon.
Verkko-opiskelumateriaalien jatkusti lisääntyessä vastaavanlaisia tukipalveluja tarvittaisiin jatkossa yhä enenevissä määrin myös muissa oppilaitoksissa, sillä verkko-oppimisympäristöt jäävät valitettavan usein pelkiksi "materiaalipankeiksi".
Rovaniemen AMK ja Lapin Maakuntakorkeakoulun aikuiskoulutuksesta valtaosa toteutetaan verkossa (n. 700 verkko-opiskelijaa), minkä vuoksi verkko-opetusmateriaalin on oltava laadukasta. Tämän vuoksi verkko-opiskelumateriaalien toteutusta varten onkin tehty ko. oppilaitoksissa oma tukipalvelunsa.
Rovaniemen AMK ja Lapin Maakuntakorkeakoulu ovat saaneet kehitettyä toimivan tukipalvelun, jossa verkkopedagogiikan ammattilaiset neuvovat kurssiopettajia kehittämään e-oppimateriaaleistaan mahdollisimman hyviä. Oppilaitoksissa jaettavia etäopetuksen tukipalveluja tarjotaan seuraavissa muodoissa:
1) koulutustyyppinen tuki
2) ennen materiaalin toteutusta tarjottava tuki
3) toteutuksen aikainen tuki
4) kehitystyö
- Monesti verkkokursseja luodessa ensin hutkitaan ja sitten vasta aletaan miettä, ajaako toteutus asiansa. Tärkeintä on kuitenkin pedagoginen suunnittelu heti alusta alkaen, kertoivat Rautiainen ja Pruikkonen.
Heidän mielestään etäopetuksen tukipalvelujen toimiva toteutuksessa ensiarvoisen tärkeää on, että palvelu saa oppilaitoksen johdolta täyden tuen, sillä muuten opettajille ei jää riittävästi resursseja suunnitella laadukkaita oppimateriaaleja verkkoon.
Verkko-opiskelumateriaalien jatkusti lisääntyessä vastaavanlaisia tukipalveluja tarvittaisiin jatkossa yhä enenevissä määrin myös muissa oppilaitoksissa, sillä verkko-oppimisympäristöt jäävät valitettavan usein pelkiksi "materiaalipankeiksi".
Opettajilla vastuullinen rooli mediakasvattajina
Vuoden 2010 ITK-päivät käynnistyivät osaltani mediakasvatuksen asiantuntijan professori Tapio Variksen luennolla, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten tietokoneenkäyttöön liittyviä riskejä ja niiden minimointia mediakasvatuksen avulla.
Variksen mukaan on tieteellisesti todistettu, että väkivalta, seksi ja kauhu ovat haitaksi lapsen kehitykselle, ja siksi mm. lasten netinkäyttöä tulisi valvoa. Kouluikäiset lapset käyttävät tietokonetta kuitenkin myös kodin ulkopuolella, joten valvomisen vastuuta on hankala sysätä pelkästään vanhempien hartijoille.
Variksen mielestä opettajien pitäisi jatkossa valistaa lapsia netin vaaroista ja opettaa, kuinka netissä pitää käyttäytyä. Variksen mielestä on olennaista, että opettajat etenkin:
a) opettaisivat, millaiset sivustot ovat luotettavia
b) neuvovat, mitä tehdä, jos koululaiset törmäävät kiellettyyn aineistoon
Varis esitteli puheenvuorossaan mm. Unescon sivuilta löytyvät Amerikan poliisilaitoksen ohjeet, kuinka valvoa lasten netinkäyttöä. Lisäksi hän näytti uuden poliisin sivuilta löytyvät vihjepalvelun, jossa voi tehdä ilmoituksen netissä olevista rikollisista sivuista.
Variksen mukaan on tieteellisesti todistettu, että väkivalta, seksi ja kauhu ovat haitaksi lapsen kehitykselle, ja siksi mm. lasten netinkäyttöä tulisi valvoa. Kouluikäiset lapset käyttävät tietokonetta kuitenkin myös kodin ulkopuolella, joten valvomisen vastuuta on hankala sysätä pelkästään vanhempien hartijoille.
Variksen mielestä opettajien pitäisi jatkossa valistaa lapsia netin vaaroista ja opettaa, kuinka netissä pitää käyttäytyä. Variksen mielestä on olennaista, että opettajat etenkin:
a) opettaisivat, millaiset sivustot ovat luotettavia
b) neuvovat, mitä tehdä, jos koululaiset törmäävät kiellettyyn aineistoon
Varis esitteli puheenvuorossaan mm. Unescon sivuilta löytyvät Amerikan poliisilaitoksen ohjeet, kuinka valvoa lasten netinkäyttöä. Lisäksi hän näytti uuden poliisin sivuilta löytyvät vihjepalvelun, jossa voi tehdä ilmoituksen netissä olevista rikollisista sivuista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)